Happy days!

Tänään aamulla hyppäsin autoon, ja suuntasin kohti Hämeenlinnaa. Olin sopinut tapaamisen Aulangon Kievariin, jonne pääsen suorittamaan opintoihini liittyvää työharjoittelua. Aulangolla olen käynyt aikaisemmin vain kylpylän asiakkaana, mutta kauniit maisemat ja hyvät ulkoilumahdollisuudet olivat jo tiedossa. Keskustelimme Kievarilla työharjoittelun sisällöstä, ja paikka vaikuttaa todella mukavalta! Pääsen osallistumaan keittiö- ja tarjoiluhommien lisäksi menujen suunnitteluun ja tapahtumien järjestämiseen. Ravintolan puitteet ovat upeat. Kievarin päärakennus on 1800-luvun alussa rakennettu kartano, jonka isolta terassilta aukeaa näkymät järvelle. Joku uhkarohkea siellä näkyi tänään olevan pilkillä. Kesäkeskiviikkoisin Kievarilla on koirien kahvila, jolloin kaikki karvakuonot ovat tervetulleita, ja saavat myös nauttia tarjoiluista :)

Kievarilta lähtiessäni päätin vielä nauttia ulkoilmasta ja auringonpaisteesta. Kävelin Aulangon graniittilinnalle, jossa järjestetään kesäisin teatteriesityksiä. Nyt ohjelmassa oli draamakomediaa, jossa toimin ainoana esiintyjänä taiteillessani korkkareilla jäistä rinnettä pitkin. Onneksi yleisöä ei ollut muutamaa hassua autoilijaa enempää.

Muutenkin kiva viikko takana. Kouluhommat ovat edistyneet mukavasti program services powerpoint-esitystä väsäten ja englanninkielistä ruokasanastoa opetellen. Venäjä on hautomo-asteella, toivon että se itsestään kypsyisi mielessäni edes rumaksi ankanpoikaseksi.

Pari kulttuurintäyteistä iltaa on pitänyt huolen siitä, ettei läppärin näppäimistö kulu liikaa :) Lauantaina kävin ystäväni kanssa Kiasmassa tutustumassa Ars Fennica -ehdokkaiden töihin. Säväyttävimmät hetket tarjosi kuitenkin Kiasma Hits -kokoelmanäyttely. Markus Kåhren installaatio Nimetön oli jopa hiuksia nostattava kokemus! Eilen toinen ystäväni ehdotti iltaa Kulttuuritehdas Korjaamolla. Outi Pieskin Asuttu paikka -näyttelyssä oli esillä upeita pohjoisen luontoa kuvaavia akryylitöitä. Teosten värien kauneus ja yksityiskohtien tarkkuus olivat hypnoottisia, tykkäsin kovasti! Korjaamolla oli myös suomalaistuneen madridilaisen Leonor Ruiz Dubrovin näyttely. Hänen teoksissaan on salaperäisyyttä, pehmeyttä ja ihania syviä värejä. Näitä voisin ottaa omallekin seinälleni! Illan päätteeksi kävimme vielä Korjaamon Vaunuhallissa katsastamassa vanhoja raitiovaunoja sekä nauttimassa sushia ja cavaa. Kaikki tiistait voisivat olla tällaisia!

Lukeminen kannattaa aina

Kävin tänään Itä-Helsingin Antikvariaatissa haalimassa lisää täytettä iltoihini ja kirjahyllyyni :) Aikamoisia helmiä, etenkin Finland - a cultural encyclopedia vaikuttaa vartin selailun jälkeen todella mielenkiintoiselta, samoin Luomu & Tila, jossa esitellään useita suomalaisia luomuruoan tuottajia. Vielä kun saisin muutaman lisätunnin vuorokauteen, niin ehtisin lukemaan nuo kaikki!

Viikonloppuna aion nakutella koneelle englannin portfolion catering ja programme services osioita, mielessä pyörii jo tuhat ja yksi ajatusta ja ideaa! Työkaveri painiskeli tänään samojen ongelmien parissa: kun päässä pyörii valtavasti ajatuksia, miten ne kaikki onnistuisi tallentamaan!?

Добрый вечер!

Venäjän kirjallinen testi meni paaaaljon helpommin kuin kuvittelin (en siis ole vielä saanut arvosanaa, hyvä fiilikseni perustuu täysin mutuun)! Jotenkin onnistuin kokemaan hetkellisen valokuvamuistimaisen kokemuksen, ja omasta mielestäni ymmärsin suurimman osan kysytyistä asioista. Suullinen koe sen sijaan... En voi sanoa muuta kuin thank God for Google Translator!! (Se näyttää myös miten venäjänkielinen sana lausutaan.) Mutta siitäkin selvisin, joten hip-hei!

Tänään teimme myös ryhmätyönä englanninkielisen ohjelmapalvelupresentaation kuvitteelliselle asiakasryhmälle. Meidän porukkamme oli viemässä aasialaisia matkaajia patikoimaan ja tutustumaan suomalaiseen kansallismaisemaan. Matkailijoille oli tiedossa laavumajoitus, nokipannukahvia, tikkupullaa ja kotiseutumuseoon tutustumista, sekä tietysti patikointia ja maisemien ihailua. Loistavia ideoita, hauskaa ryhmätyöskentelyä ja monta uutta englanninkielistä sanaa! Huippukiva päivä!

Seuraava läpiopetuskerta onkin vasta vajaan kolmen viikon päästä. Silloin pääsemme sukeltamaan kannattavuuslaskelmien ah-niin-ihanaan maailmaan, sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan ateriakokonaisuuksia. MasterChef-meininkiä luvassa, siis! Siihen asti puurretaan etätehtävien parissa; matkailuyritysten eettisten periaatteiden vertailua ja imagojen pohtimista, sekä englannin portfolion kasaamista, jonkun illan ajattelin myös pyhittää venäjän tankkaamiselle. Joten ei muuta kuin спасибо, до свидания!

Brain capacity overload

Ensimmäinen koulupäivä takana, ja pää totaalisen ylikuormittunut, mutta hyvällä tavalla! Hyvä fiilis, tosin muutaman tunnin venäjän aakkosten tankkaamisen jälkeen en osannut äsken asentaa kameran muistikorttia läppäriin :) Omituinen fiilis, kun katsoo venäjänkielistä sanaa, kuuntelee miten se lausutaan, ja hetken aikaa lyö ihan tyhjää ennen kuin osaa asettaa äänteet ja kirjainmerkit yhteen.

 Huomena siis pitäisi osata venäjäksi esitellä itsensä ja kertoa muutamia asioita itsestään suullisesti, sekä suorittaa jonkinlainen kirjallinen testi, jossa täytyy lähinnä osata tunnistaa sanojen merkityksiä. Toivottavasti nyrjäytin illan pänttäämisellä aivoni niin, että saan huomena palautettua aakkoset kuin valokuvamuistista ;)

Tänään käytiin läpi myös matkailun perusteita sekä ammattietiikkaa. Todella mielenkiintoisia aiheita, ja ryhmässämme heräsi mielenkiintoista keskustelua. Luokallamme on ihmisiä hyvinkin erilaisista taustoista ja kaikilla on erilaiset tulevaisuudensuunnitelmat ja -haaveet, joten käsiteltäviin aiheisiin löytyy useita näkökulmia, ja keskustelu luokassa sujui todella luontevasti. Vaikuttaa hyvältä porukalta!

What's the story?

Jos hullu kissamummo muuttaa maalle, tuleeko siitä ihan tavallinen mummo?

Juttuhan on niin, että jos mä jään kaupunkiin, musta tulee just sellainen kissamummo, joka asuu pienessä yksiössä 50 kissan, parin koiran, hallitsemattoman kanipopulaation ja varmaan muutaman muunkin karvanaaman keskellä. Yksiössä sen takia, että S on asettanut reunaehdoksi sen, että niin kauan kuin me asutaan kaupungissa, mä en saa ottaa kissaa enkä minipossua. Mun tulevaisuuden vaihtoehdot on siis hullu kissamummo vs. eläintarha maalla. Päätän alkaa tavoittelemaan jälkimmäistä. 

Hain opiskelemaan Hämeen Ammatti-instituuttiin maaseutumatkailun ammattitutkintoa, ja pääsin! Huomena on ensimmäinen lähiopetuspäivä, ja etätehtäviä olen jo tehnyt sokerihumalaisen pikkulapsen innokkuudella! Tehtävät on tosi mielenkiintoisia, sillä koko tämä maaseutumatkailuscene on mulle paria kesäviikonlopun yöpymistä lukuunottamatta aika vierasta. Viime kesäinen Ahvenenmaan reissu oikeastaan iski sen kipinän, et täähän on just sitä mistä mä olen aina tietämättäni haaveillut! Niissä haaveissa mä tietysti vaan makoilen riippumatossa ja paijailen elukoita, mut hei, tavoitteita pitää olla!