Jos hullu kissamummo muuttaa maalle, tuleeko siitä ihan tavallinen mummo?
Juttuhan on niin, että jos mä jään kaupunkiin, musta tulee just sellainen kissamummo, joka asuu pienessä yksiössä 50 kissan, parin koiran, hallitsemattoman kanipopulaation ja varmaan muutaman muunkin karvanaaman keskellä. Yksiössä sen takia, että S on asettanut reunaehdoksi sen, että niin kauan kuin me asutaan kaupungissa, mä en saa ottaa kissaa enkä minipossua. Mun tulevaisuuden vaihtoehdot on siis hullu kissamummo vs. eläintarha maalla. Päätän alkaa tavoittelemaan jälkimmäistä.
Hain opiskelemaan Hämeen Ammatti-instituuttiin maaseutumatkailun ammattitutkintoa, ja pääsin! Huomena on ensimmäinen lähiopetuspäivä, ja etätehtäviä olen jo tehnyt sokerihumalaisen pikkulapsen innokkuudella! Tehtävät on tosi mielenkiintoisia, sillä koko tämä maaseutumatkailuscene on mulle paria kesäviikonlopun yöpymistä lukuunottamatta aika vierasta. Viime kesäinen Ahvenenmaan reissu oikeastaan iski sen kipinän, et täähän on just sitä mistä mä olen aina tietämättäni haaveillut! Niissä haaveissa mä tietysti vaan makoilen riippumatossa ja paijailen elukoita, mut hei, tavoitteita pitää olla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti